tuli luettua uusin harrypotter. vaikka kuinka ovat nuortenkirjoja, on niissä aikuisellekin(?) paljon päänvaivaa, positiivisessa mielessä. varsinkin tuntui, että tästä viimeisestä opuksesta versoi vaikka mitä ajatuksia.
kuten muffliato-loitsu; joka täyttää sivullisten korvat mitäänsanomattomalla surinalla, jotta asianomaiset voivat rauhassa keskustella luottamuksellisia asioita. olen kaipaillut tällaista toimintoa matkapuhelimiin, jotta toisaalta julkisella paikalla voisi puhua rauhassa ja toisaalta muita häiritsemättä.
toinen mielenkiintoinen idea oli hermionen laukku, pienen käsilaukun kokoinen, mutta jonka sisään mahtui taulu, teltta ja paljon muuta kaikkea. tosielämässä fysiikan lait estävät tuon toteuttamisen esineillä, mutta aineettomille asioille tuo toimii jo aika hyvin. ipodiin tai matkapuhelimeen saa mahdutettua käsittämättömiä määriä kuvia, dokumentteja, informaatiota.
täytyy jatkaa tätä listaa toiste.