chemical warfare - take 2

kesäkuulla pohditutti kemiallisen sodankäynnin pehmeämmät muodot. oceans 13 -leffassa näkyy olevan tästä hyvä esimerkki.

work less (and be more effective)

vasta äsken mietitytti tietotyön uudet muodot ja niiden tehostaminen. melkein välittömästi tuli vastaan mainio pätkä aiheeseen liittyen

http://www.superfactory.com/articles/Markovitz_0807_too_much_time.htm

vanhaa karikko-vedenpinta-ajattelua lainaten (analogiat rules) kirjoittaja ehdottaa lukijoita vähentämään työhön käytössä olevaa aikaa jotta työn tehottomuus tulisi ilmi. samasta syystä ennen deadlinea tehdään (ehkä) tehokkaammiin töitä kun ei ole aikaa säätämiseen. ei huono.
--
it was just recently i was occupied with the new forms of knowledge work and efficiency of those. soon i found also a nice article related to this subject:

http://www.superfactory.com/articles/Markovitz_0807_too_much_time.htm

applying the old lowering-the-water-level-idea (analogies rule) the writer proposes that people should cut down their working hours so that inefficiency in work would be revealed. maybe it is the same reason why (perhaps) we work more efficiently when a deadline is pressing on.

bradley - the vehicle

muistettavaa: osta leffa "pentagon wars", joka liittyy löyhästi pentagonin varoin kehitettyyn bradley-miehistönkuljetusvaunuun. leffassa hauska kuvaus tuotekehitysprosessista, jossa vaatimukset muuttuvat lennossa ja tekevät tyhjiksi aiemmat tavoitteet. opettavaista tarinaa ja jokapäiväsitä elämää tuotekehittelijöillle.

mielenrauhaa kaupan

hammaslääkärissä annettiin (uv)-valohoitoa hampaalleni. oikeastaan olin tyytyväinen koska olin pelännyt paljon tuskaisempaa istuntoa. oleellisesti siis ostin itselleni mielenrauhaa. tälle voisi olla laajemmatkin markkinat.
samalla tavalla ostan mielenrauhaa ostaessani mikrobitin, jossa on digiboksien vertailu josta sitten valitsen parhaimman. siirrän päätöksenteon lehden "asiantuntijoille".

ikivanha sanonta kuuluu suunnilleen niin, ettet voi epäonnistua jos ostat IBM:ää. eli myös b2b kaupoissa pätee siis (ja ehkä jopa suuremmassa määrin kuin kuluttajakaupassa) sama lainalaisuus.

asiallinen kysymys

lehdessä oli pari viikkoa sitten (olikohan KL) pakina, jossa kysyttiin, miksi ihmisen täytyy kauppaan mennessään raahata mukanaan toista tonnia rautaa? asiallinen kysymys.

cpa

eli continuous partial attention, kymmenisen vuotta vanha käsite, linda stonen käsialaa. eli infotulvassa jaetaan huomiota moneen eri tarkoitukseen. esim. rss-syötteiden silmäily samalla kun tekee töitä. stone korostaa webbisivuillaan, miten perinteisen ajanhallinnan sijaan tulee kriittiseksi osata tarvittaessa antaa jollekin asialle kaikki huomio ilman häiriöitä.
kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut, aika on tietotyöläisen arvokas luonnonvara, jota pitää varjella. priorisointia. ajanhallinta ja tehostaminen ei ole vain minuuttien kellottamista ja aikabudjetteja. luovuutta tukeva näkökulma aikatauluihin, oman itsensä tunteminen ja havaitseminen, koska asiat sujuu ja etenee ja koska ei.

news collaboration - hearsay

mulla on blogin inboxissa(40 itemiä) maannut jonkin aikaa aie kirjoittaa jotain uudenlaisesta tavasta uutisoida asioita. tänään oli palstoilla juttua google newsistä, joka triggasi kirjoittamaan. G on lanseerannut news-palveluunsa uutistarinoiden asionomaisille mahdollisuuden kommentoida käsiteltyjä asioita.

oma pohteeni oli vähän eri linjoilla: monesti kun lukee lehdistä asioista joista kuvittelee jotain tietävänsä, huomaa kuinka varovasti ja varman päälle toimittajat asioista kirjoittavat(toisinaan taasen sitten reilusti asian vierestä). juttuja rikastaisi suunnattomasti jos toimittajilla olisi käytössään laaja (internetin laajuinen) avustajienjoukko, joka oikolukisi ja täydentäisi juttuja tarpeen vaatiessa ja tarjoaisi nippelitiedon palasia ja viimehetken tietoja. tällöin jutut myös palvelisivat eritasoisia lukijoita paremmin ja olisivat tapahtumien tasalla. jokaiselle jotakin, wikipedian tyyliin. uutisryhmissä tietysti uusia asioita käsitellään laajasti, mutta ne ovat liian rönsyileviä, jotta niitä jaksaisi montaa seurata. tarvitaan toimittaja editoriksi.

ollila oli esittänyt mielipiteen arvostetun brändin tuomasta luotettavuudesta mediamaailmasta, vrt murdoch ja WSN. kun katsoon wikipediaa, tuntuu että luotettavuuden tilalle on astunut ajanmukaisuus ja saavutettavuus.

lillukanvarret

frederick taylor pyrki aikoinaan tehostamaan suorittavaa työtä jakamalla työsuorituksen pieniin osiin. ja onnistuikin siinä. onko nyt yleistyneessä (luovassa) tietotyössä tavoite päinvastainen, koska pieneksi silpuksi menevä tieto tukkii kaikki ajatukset ja halvaannuttaa luovuuden kun systeemeiden kokonaiskuva häviää näkyvistä..?
nyt projekteja hallitaan jakamalla ne pieniin osasuorituksiin, jotka vielä parhaassa tapauksessa hajautetaan mahdollisimman monelle eri suorittajalle, koska " jokainen on oman alansa paras asiantuntija". osaaminen on mennyt niin spesifiksi, ettei yksi ihminen voi hallita montaa alaa.

tekeekö spesifi lähetymistapa meistä tyhmiä luomaan uutta? poraudumme yhä kasvavalla tehokkuudella syvemmälle yksityiskohtiin ja systeemien monimutkaisuus kasvaa, mutta harvalla on näkemystä astua ulos kuviosta ja todeta, että nyt aloitetaan alusta uudella tavalla. mieleen tulee väkisinkin Cube-elokuva, jossa juuri tällä virkamies-asenteella oli vahingossa päässyt syntymään paholaismainen labyrintti, vaikkei kukaan sitä oikeasti ollut tilannut tai suunnitellut, mutta kukaan ei nähnyt kokonaisuuta.

Taannoin muuttolaatikoita pakatessani ja raahatessani huomasin, kuinka helppoa on tehostaa omaa tekemistään ja saada aikaan tehokkaita rutiineja työn suorittamiseen. miksi näin ei tunnu olevan tietotyön suhteen?

jotain havaintoja tietotyön tehostamisesta (näitä pitäis kartoittaa lisää)
-ajankäytön sirpaloitumisen estäminen
-omien työtapojen kartoittaminen, missä mielentilassa/paikassa on tehokkaimmillaan/luovimmillaan
-tekemisestä oppiminen, projektin purku jälkeenpäin, lessons learned
-oman ajan (joka on tiedon ohella tärkein luonnonvara) suojeleminen mustasukkaisesti
-uusien ärsykkeiden tarjoaminen itselle
-työpaikoilla jatkuva uuden osaamisen/kokemusten virta uusien ihmisten/työpaikan vaihtojen kautta
-pysytään oppimiskäyrän jyrkällä osalla, ei päästetä tilannetta tasaantumaan
-lainaaminen rules, kaikkea ei tarvi keksiä itse!

Taylorin tapauksessa idea oli jakaa työ niin pieniin osiin, että ne voitiin opettaa aivan tavalliselle tallaajalle. työt jotka aikaisemmin olivat olleet vain ammattitaitoisten mestareiden tehtävissä, voitiin hajoittaa osiin ja tehdä vähemmän osaavalla porukalla. tämä mahdollsiti myös monimutkaisemmat systeemit.
nykyään tietotyö (suunnittelu ym) jaetaan toki osiin, mutta nämä osaset jäävät silti alan erikoisasiantuntijoiden tehtäviksi. eli tietotyön standardointi ei ole vielä edennyt sille asteelle, että töitä voisi jakaa kelle tahansa. mutta koko ajan mennään siihen suuntaan. esim. elektroniikassa modulaarisuus ja standardointi etenee, suunnittelutyö helpottuu ja automatisoituu.

lilleri lalleri

jenkkien valtionvarainministeri paulson ennakoi usa:n kassakriisiä syksyllä jos ei lainata lisää valuuttaa. entisten tuhansien miljaardien päälle. samaan aikaan jenkkihallitus virittelee pakotteita kiinalle, joka taitaa olla suurin usa:n hurlumhei-menon rahoittaja.

emmanuel todd kirjoitti mainion kirjan "after the empire.." jossa hän, NL:n romahduksen ennustamisen antamalla auktoriteetilla näkee usa:n menossa samoja merkkejä. hänen mukaansa imperiumin romahdusta edeltää aina viimeinen voimannäyttö, sotilaallinen tms., kuolonkorahdus, jenkit täyttää ton mittarin ainakin mainiosti.