nostradamus 07/07

jossain suositeltiin kirjoittamaan itselle kirje vuoden päähän, ei huono idea. sovellan tätä niin, että kirjoitan ylös muutaman asian, joita voi sitten tarkastella vaikka ensi kesänä (tiettyä etunojaa ennusteissa on ettei mene tylsäksi). mielenkiintoista nähdä, osuuko aikahorisontti/aiheet sinnepäinkään. yleisesti kaiketi lähitulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan.

kännyn käyttöliittymät
NYT: ekat g-anturit olleet ehkä vuoden pari kännyissä, nyt julkaistiin wii josta tuli suosittu. alkeellisia liikeohjauksia olemassa jo nykypuhelimissa.
VUODEN PÄÄSTÄ:kameroiden ja gps:n jälkeen seuraava "juttu" saattaa olla liikeanturit. tyyliin wii, eli havaitaan tiettyjä liikeratoja. tietyntyyppinen ravistus aiheuttaa tietyn toiminnon puhelimessa. ei nyt vielä vuoden päästä ole yleistynyt, mutta demoja on. tähän liittyy haptiset käyttöliittymät eli puhelin antaa sinulle infoa esim. värinällä (siis muutakin infoa kuin että puhelin soi).
5 VUODEN PÄÄSTÄ: projektorit, myvu, puheohjaus

gps puhelimissa
NYT: juuri nyt kesälomilla lyömässä läpi, tavallinen sukankuluttaja ostaa N95:n ja oikeasti käyttääkin sitä. ei nyt ihan mökin mummo vielä.
VUODEN PÄÄSTÄ: sovellukset yleistyvät joissa ihmiset kertovat kaikille/ystävilleen sijaintinsa online. vuoden päästä edelläkävijät ja erityisryhmät(lapset, koirat, vanhukset) käyttävät näitä
5 VUODEN PÄÄSTÄ: arkipäivää. käyttöliittymät myös tasolla, että kartta-apurin neuvoja voi kuunnella jatkuvasti ilman mitään vaikeutta. kartat sofistikoituneempia, oikeastaan paikkatietojärjestelmiä, joita päivitetään tuntien/päivien tasolla.

tv:n katselu
NYT: toistaiseksi kaikki on niinkuin ennenkin, paitsi digitv on tuonut lisää kanavia ja ihmiset ovat olleet pakotetuja ottamaan urheilun takia maksukanavia. tallentavat digiboksit ovat yleistyneet, mutta läpilyönti odottaa vielä joulua. ip-tv:stä ekoja pilotteja samoin kuin mobiilitv:stä.
VUODEN PÄÄSTÄ: tallentavat digiboksit ovat lyöneet läpi, osuus kymmeniä prosentteja talouksista. ovat muuttamassa tv:n katselutapaa, kuten tivo jenkeissä. katselu on on-demand, ei prime-timeen sidottua. tästä ei ole pitkä matka siihen että ostetaan (netin?) kautta leffoja.
mobiilitv ei ole lyönyt läpi, katselijat siis vielä marginaaleissa ja käyttö hankalaa/vaatii katselutottumusten muuttamista (esim. bussimatkojen aikana/muuten odotellessa)
on-demand katselua tukee myös podcastit ja utube. niissä iso vallankumous on ruohonjuuritason tuotanto, joka synkkaa tv:n reality-tv-suosion kanssa, utubessa on samaa piraatti-voyerismi-sosiaaliporno-osastoa.
podcastit tukevat kanssa katselutottumusten muuttumista liikkuvamapaan suuntaan.
5 VUODEN PÄÄSTÄ: sijaisminä ja 1st person-leffat reaaliajassa

virtuaalimaailmat
NYT: secondlifella, world of warcraftilla käyttäjien määrä lasketaan jo miljoonissa.
VUODEN PÄÄSTÄ: avattaret G earthissä, eli gps-avusteisesti henkilöiden oikeat sijainnit livenä GE:ssä
5 VUODEN PÄÄSTÄ: virtuaalimaailma päivittyy reaalimaailman muutoksiin miltei reaaliajassa.

"laajakaista"
NYT:1-10Mbit/s, enimmäkseen kuparia pitkin. mobiililaajakaista emerging.
VUODEN PÄÄSTÄ: >10Mbit, optinen kuitu kuviossa mukana. 3G-puhelimien pakkosyöttö alkaa kantaa hedelmää, oikeita applikaatioita ilmestynyt.
5 VUODEN PÄÄSTÄ: langaton tiedonsiirto ohittanut langallisen normaalissa surffaamisessa.



videolasit
NYT: myvun laseja on ollut saatavilla ipodiin toista vuotta, nyt julkistetaan universal-malli. kuluttaja-käyttö erittäin marginaaleissa. ammattikäytöstä ainakin demoja saatavilla.
VUODEN PÄÄSTÄ: hypetys (ei-alan)lehdissä alkanut
5 VUODEN PÄÄSTÄ: lasien julkinen käyttö valtavirtaa,lasien ulkonäkö luonnollisesti myös kohentunut.

-------
on joskus käynyt mielessä, että politiikan ja talouden "asiantuntijoille" kuten myös meteorologeille vois tehdä hyvää, että heidän ennustuksiaan ja lupauksiaan talletettaisiin ja rutiininomaisesti verrattaisiin tulevaisuudessa toteumiin. teknistä estettä ei ole, kyse on vain tahdosta ja vaivannäöstä.

muffliato!

tuli luettua uusin harrypotter. vaikka kuinka ovat nuortenkirjoja, on niissä aikuisellekin(?) paljon päänvaivaa, positiivisessa mielessä. varsinkin tuntui, että tästä viimeisestä opuksesta versoi vaikka mitä ajatuksia.
kuten muffliato-loitsu; joka täyttää sivullisten korvat mitäänsanomattomalla surinalla, jotta asianomaiset voivat rauhassa keskustella luottamuksellisia asioita. olen kaipaillut tällaista toimintoa matkapuhelimiin, jotta toisaalta julkisella paikalla voisi puhua rauhassa ja toisaalta muita häiritsemättä.

toinen mielenkiintoinen idea oli hermionen laukku, pienen käsilaukun kokoinen, mutta jonka sisään mahtui taulu, teltta ja paljon muuta kaikkea. tosielämässä fysiikan lait estävät tuon toteuttamisen esineillä, mutta aineettomille asioille tuo toimii jo aika hyvin. ipodiin tai matkapuhelimeen saa mahdutettua käsittämättömiä määriä kuvia, dokumentteja, informaatiota.

täytyy jatkaa tätä listaa toiste.

unhola

guardianissa (pitäisköhän sitä alkaa lukea?) oli tarinaa muistikatkoksista (?), "memory lapse".

http://www.guardian.co.uk/commentisfree/story/0,,2138335,00.html

tämäpä lohdullinen uutinen, olenkin jo pelännyt nuoruusiän dementiaa, nudea:)
kyllä tää taas peräänkuuluttaa uusia tehokkaita tapoja jäsentää kokoajan monimutkaistuvaa todellisuutta, ja lisääntyviä detaljeja. kun esim törmää henkilöön joka etäisesti näyttää tutulta, mutta ei saa nimeä kaivettua muistista, olisi mukavaa saada huomaamattomasti pieni tietopaketti, nimi, missä nähty viimeksi ja missä asioissa(ja mitä silloin tuli luvattua).

kärsimättömyyttä

kaubalehdessä a.mustonen kirjoitteli tänään perloksen uusista tuulista. ottavat käyttöön toyotan lanseeraamaan tuotantomallin, lean-tuotantoa. mustonen epäilee ja sanoo seuraavien kvartaalien näyttävän totuuden. niinpä. TPS:n lanseeraaminen aiheuttaa aluksi varmasti tuskaa eikä varmasti näy viimeisellä rivillä ainakaan positiivisena. ei se mikään hokkuspokkusjuttu ole vaan pitkäjännitteistä kehittämistä, johon ei ole pakko mennä, se on valinta, jonka firma tekee. kaikkien ei tarvi sitä tehdä, eikä kannata. varaston kokoja ei tarvi laskea kipurajalle, jos ei volyymit ole suuret ja hintakilpailu raakaa. laadullehan se tekisi aina hyvää, mutta kun se ei tule ilmaiseksi.

rush

FST:ltä loppui juuri erikoinen dokumentti pohjoismaisesta kännykkäihmeestä. koko jutussa ei taidetta sanallakaan mainita nokiaa. myöskin siinä todettiin, että pohjola on menettänyt erikoisasemansa kännykkäteoolisuuden tiennäyttäjänä. aha. tarinaan sisältyi tyypilline insinööri-sankaritarina, kun gsm-standardeista taisteltiin eurooppalaisten toimijoiden kesken '86-87. kuinka viimeiset työt tehtiin yötä myöten ja autossa matkalla kokoukseen.
miksi se aina pitää olla näin? eikö mitään koskaan saada ajoissa? ja aina on näitä tarinoita uhrautumisesta ja venymisestä?

älä poraa

porakoneen voit ostaa kympillä. kun se hajoaa, et valita vaan ostat kaupasta uuden. ei sitä takuukuittia enää mistään löydä, ja toisaalta, paketti ruuveja maksaa enemmän kuin itse pora. erikoista.
samaan aikaan black&dekker&co lisäilevät lcd-näyttöjä poriinsa (?!) yrittäen säilyttää asemansa, vaikka markkinat ovat menneet kohti kertakäyttöinstrumentteja harrastelijoille. incumbentit menevät high-endiin eivätkä nät/pysty vastaamaan markkinoiden huutoon.
sivuraide: jos porakoneet menevät kertakäyttöiseksi(en sano, etteivätkö ne kestäisi, mutta ihmiset ostavat niitä kertakäyttöä varten, ei kannata lainata kun maksaa kympin). ...niin miksei muutkin? kuinka kauan menee, että vaatteet alkavat olla kertakäyttöisiä? puhtaan veden kustannus ja pesuaineet jätevesissä, laskevat tuotantokustannukset, miksi pestä sukkia? pakasta vaan uudet. kuulen jo viherpeippojen viserryksen, rääkäisyn suorastaan.
mutta jos oikeesti lasketaan puhtaan veden ja sähkön tuottamisen kustannus (jossain muualla kuin vesirikkaassa suomessa), ja verrataan sitä sukkien tuottamiseen. mitenkähän menee energiabudjetit?
sitäpaitsi, monet hm:n vaatteista eivät kestä montaa pesua, ja zara luo uudenlaista muotikulttuuria, joka on vielä nopeatempoisempaa kuin vanha vuodenaikoihin sidottu.

kepsi

oli taas taru valkeapää (navicore) ajo-oppaana kun etsittiin jotain kauppaa helsingin syrjäkyliltä. ja hyvin toimi. tänään oli digitodayssa että joka kymmenes autoilija suunnistaa satelliitin avulla. eli ollaan s-käyrällä siinä vaiheessa, että osuus alkaa kasvaa voimakkaasti, hitaat alkumetrit ovat takana ja tekniikka alkaa nivoutua arkipäivän kudokseen.

Falsification

mitä tarkemmin systeemi tai ajatusrakennelma on määritelty, sitä helpompi se on falsifioida tai kumota. Kuhnin kirjassa tieteellisen vallankumouksen rakenne oli tästä juttua. tieteellisen teorian tarkentuessa se tulee koko ajan alttimmaksi vastaväitteille, koska tarkentuva määritelmä luo vastanäyttömahdollisuuksia. epänääräisesti määriteltyä teoriaa on vaikea kumota, koska se ei perustu tiukkoihin määritelmiin.

päteekö sama periaate teknisiin systeemeihin? windows, tietokoneet, lentokoneet, sahaavatko monimutkaistuvat tekniset systeemit omaa nilkkaansa? tottakai jo silkka monimutkaisuus aiheuttaa ongelmia ja luo virhemahdollisuuksia. mutta toisaalta aina vain spesifisimmiksi tulevat systeemit alkavat rajata tiettyjä sovelluksia ulos, koska kaikkea ei voi saada.

telepatiaa

uusimmassa wired lehdessä (15.7.?) oli juttua twitteristä, josta en tietenkään tiedä mitään koska olen liian vanha. mutta siinä sanottiin hauskasti, että twitteriin postatut lyhyet tilannetta kuvaavat viestit luovat ystävien välille ikäänkuin telepaattisen yhteyden, on tietoinen toisen paikasta ja tekemisistä ja mielialasta. vähän samaa voi ihmetellä itsestään lukiessa vanhoja blogipostauksia, mikähän mua tuohonkin aikaan riipi, kun tekstit on yhtä tilitystä, vois piirtää niistä jonkun mood-o-grammin, mielialakuvaajan. joskus tallensin huvikseni työporukan kahvipöytäkeskusteluiden aiheita. niistä huomasi, kuinka keskitalvella porukka väsyi ja puheenaiheet kääntyivät synkemmiksi.

erppi

digitoday.fi:ssä antero sarén kirjaili "kuluttaja-erpistä"
http://digitoday.fi/page.php?page_id=15&news_id=200717265

joka huolehtisi arjen tylsistä formaliteeteista, laskuista, tositteista, byrokratiasta. ei huono. one's own personal secretary. joka tietäis menosi, ja jonka voisi laittaa asialle, vaikka sopimaan hammaslääkäriaika tai selvittämään lähin vesiposti tai terveysasema.
täähän on normaali kehityssuunta, pyritään eroon tylsistä rutiinihommista.
jossain se onnistuu, juusto ja leivät ovat nykyään valmiiksi viipaloituja,
yhteenlaskun hoitaa koneet, perunat kasvattaa joku muu. mutta pullot ja roskat joutuu itse kierrättämään ja lajittelemaan, dokumentit kirjoittamaan itse puhtaaksi wordillä.

eli joistain hommista pääsee eroon, toisia tulee tilalle. webin myötä tiedonhaku helpottuu, mutta toisaalta sitten ihmiset vääntää vapaaehtoisesti kaikenmaailman wikipedioita.

etäisesti tähän liittyen kirjassa (jonka nimeä en jaksa muistaa, utterback?) oli esimerkki ameriikan viljanviljelystä, miten se on tehostunut vuosisatojen kuluessa. luvut oli joltain ajalta, että sato oli kolminkertaistunut, mutta sadon tuottamiseen tarvittu energia (lannoitteet, polttoaineet ym) oli kymmenkertaistunut. mikä on se hinta joka tehokkaammasta keskitetymmästä toiminnasta joudutaan maksamaan, hyötysuhde huononee.

----

life - the document

tungin juuri 8000 digikuvaa picasaan, että saisi niihin jotain rotia. noi oli monen vuoden ajalta, mutta mitäpä jos... ottaisit jokaisesta päivästä satoja kuvia tai mikä vielä parempi, nauhoittaisit elämääsi videolle jollain vaatteisiin ripustetulla kameralla.'

Mitä semmoisella informaatiolla tekisi?

-voisi etsiä kadonneet avaimet
-muistaa näkemänsä tunemttoman ihmisen kasvot (jotka myöhemmin paljastuivat laukkuvarkaaksi)
-päiväkirja/muistelu/dokumentointi
-kokemusten myynti ulkopuolisille tahoille, persoonan lainaaminen, reality-tv, voyerismi
-kontaktitietokannan ylläpitäminen, tapaamiesi henkilöiden tiedot (ja kasvokuva), yhteydet, paikat joissa olet heitä tavannut,
-kuvamateriaalin jakaminen muiden käyttöön, säätietoja, turvallisuutta, turismia varten
-joku voi tarvita "kaukosilmiä" johonkin tiettyyn poaikkaan tiettynä hetkenä, voisi maksaa paypalilla henkilölle, joka sattuu mutenkin jo olemaan kulmilla. uutislehti 100 jo tavallaan maksaa tästä kännykuvien muodossa.

naver.com

jostain luin että google on tod pieni tekijä e-korean hakukonemarkkinoilla. niitä hallitsevat kotimaiset tekijät etunenässä naver.com, 70% osuudella. kys palvelu perustuu vapaaehtoisten auttamishaluun, kun nämä vastaavat avuntarvitsijoiden kysymyksiin. not too shabby.

----

south korean search engine business is dominated by domestic applications like naver.com, which are based on voluntieers answering question people have.