On privacy

paljon on puhetta yksityisyyden suojasta kun valvontakamerat, gps-paikantimet, kauppojen etukortit yleistyvät. ihmiset jättävät tahtomattaan jälkiä tekemisistään. mutta näinhän oli tilanne entisaikaankin pienissä kylissä. siellä naapureiden tekemiset ja menemiset ja ihmissuhteet ja heikkoudet tunnettiin paljon suuremmalla tarkkuudella kuin edelleenkään on tilanne urbaanissa ympäristössä, internetteine kaikkineen. ja puskaradiossa kiersi yhtä hurjaa tarinaa kuin mitä facebookeissa ja palstoilla nykyään.

ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. muinainen kyttäyskulttuuri kylissä oli myös kontrollin väline, filunkipeliä ei ollut niin helppo tehdä kun kaikki tunsivat ja tiesivät ja jokainen tiesi joutuvansa vastuuseen ja henkiseen jalkapuuhun, jos jotain yritti. netissä huijaamisen tekee mahdolliseksi se, ettei vastapuolta tunneta ja kiinnijäämisen riski ja sanktio on pieni.

valvovaa isoveljeä pelätään, mutta jos tiedot ovat suoraan, ilman asianomaisen suostumusta, vain viranomaisten saatavissa, eikä eletä poliisivaltiossa, niin mitä pelättävää rehellisellä kansalaisella on?
-----
there is a lot of talk about privacy issues related to web/surveillance cams, gps,..people leave unwantedly traces of themselves. but so was the situation also decades ago in small rural villages. people knew their neighbours' affairs and goings and weaknesses as well as in these days of internet. and rumours were told just as it is done on facebook etc.

but there was also something positive in this stalking culture in the villages, it was a tool to control crime. shenanigans were hard commit because everybody knew everyone and knew that punishment is imminent if one tries something. it is easier to be criminal on the net, because the victim doesn't know you and punishment is mild or non-existent.

people are afraid of big brother but if the personal information is directly, without the permission of the person, available only to the public authority, and we are not living in the police state, what are we afraid of?