on fairness

jo vanha ultimatum-peli vastaa kysymykseen, ovatko ihmiset oikeasti vain omaa etuaan ajavia paskiaisia. tässä testissä henkilölle A tarjotaan summaa X, josta hänen on tarjottava osuutta henkilölle B. Mikäli B hyväksyy tarjouksen, molemmat saavat osuutensa. mikäli B hylkää tarjouksen, kumpikaan ei saa mitään.
mikäli B ajattelisi vain absoluuttista tuottoa, hänen kannattaisi hyväksyä kaikki nollasta poikkeavat tarjoukset. mutta käytännössä, koehenkilöillä, hyväksyttävät osuudet asettuvat 40-50% seutuville. eli ihmisissä on sisäänrakennettu reiluuden vaatimus. mieluummin vaikka hävitään rahaa, kuin annetaan sitä ansiotta hyväonnisille. yllättäen tämä sama piirre on demottu myös joillakin eläimillä. onko tällä jotain tekemistä selviytymisen ja evoluution kanssa?
lisäfeaturena, koehenkilöt hyväksyvät huonommat tarjoukset, mikäli tarjouksen suuruudessa on sattumanvaraisuutta mukana (lotto) tai jos henkilö A on B:n mielestä "ansainnut" isomman osuuden.
---
already the well-known social experiment, ultimatum-game, gave an answer to the question, whether people just are selfish bastards. in the test a person A is offered an amount X of money which he has to share with a person B. Person A receives his money on a condition that person B approves the offer made by person A. If B declines, nobody gets anything.
if B thought only absolute profit, he would approve any non-zero offer. but in reality, tested on real test persons, the approved offers tend to be 40-50% of the amount. so there is a inbred inclination to fairness in human. it is preferable even to lose money than give an undeserved advantage to another (lucky)person. suprisingly the same feature has been demonstrated also on certain animals. has this something to do with evolution and survival? as an additonal feature, test persons approved lower offers if randomness was involved in the selection (lottery) or if person A had some merit why he would have deserved a bigger share.