nag mode

kepseissä voisi olla enemmän asennetta. ääniohjeissa voisi olla nalkutusmoodi joka alkaisi jäpättää kun ajaa pieleen. navicoren loppukaneetit perille päästyä tyyliin "mihis sitte mentäisiin" on hyvä alku.

myöskin yksin ajaessa äänikirja-tyyppinen homma vois olla hyvä. tietysti jos turingin-testit läpäistään niin miksei tekoälypohjainen keskustelukaveri.

lisähuomio. tämmöistä keskustelukaveria vois hyödyntää vanhainkodin dementikko-osastolla ja baaritiskillä loppuillasta vaikka turingistä oliskin vain tyydyttävät tiedot.

------

in gps, there could be more attitude in voice guidance. you could be subjected to some nagging when you drive against the guidance. the ending remarks after arrival in navicore-gps (i.e. " where do we go now?") are a good start.

also when driving alone I would welcome some kind of sound book applications. or if they are able to pass turing, also artificial intelligence-ish talk partner.

additional remark. that kind of partner could also work in retirement homes and bars during late hours, also with mediocre turing results.

--

dilbert once had a spot-on strip where D said the-pointy-heared-boss was the first human to fail turing test. priceless.

idling

näin varsinkin jouluna tulee mieleen joutokäynti. laiskottelu on hyvästä ja niin pitääkin. mutta normaalissa arjessa on paljon hetkiä, jotka voisi ottaa hyötykäyttöön. samaan tyyliin kuin pc:n voi joutohetkiksi valjastaa etsimään älyllistä elämää seti-projektissa, pitäisi ihmisaivojenkin loppumaton kapasiteetti ottaa ainakin osittain käyttöön. googlen image labeller on yksi esimerkki, wikipedia toinen. tehtävät, jotka ihmisaivoille ovat triviaaleja, saattavat muuten toteutettuna olla ylivoimaisia. esimerkkejä:

käsinkirjoitetun tekstin tunnistus, satunnaislukujen generointi, menovinkkien/ostosuositusten generointi, hahmontunnistus.

tai satunnaisten huomioiden kirjaus blogiin odottaessa puoliskoa kenkäkaupasta..:)

---

being idle is characteristic to christmas time and so it should be. still, during normal non-holiday days one should, in the future, consider harnessing the immense power of human brain to good use during the idle periods of time. like google image labeller or wikipedia, tasks almost unsurmountable to computers can be trivial to human brain. other possible examples: recognition of hand writing or patterns, generating random numbers or shopping tips.

or writing random notes to blog while waiting spouse to finish shopping shoes..:)

opposition - yes!

hienot ideani kohtasivat vastarintaa - hyvä! varma merkki että niissä on jotain vääntöä, koska eivät itsestäänselvästi saa ihmisiä nyökyttelemään hyväksyvästi. on siis mahdollista ettei maailmassa ole sataatuhatta ihmistä jo miettimässä samaa.

tai vaikka oliskin, 100k on aika vähän, 20ppm, riittäis mulle. R. Feynmann totesi joskus, keksittyään jotain erityistä fysiikassa, että tuntui omituiselta tietää olevansa luultavasti ainoa ihminen maailmassa, joka sillä hetkellä oli tietoinen kyseisestä asiasta.

--
my ideas confronted opposition, which was good! it's a sure signal that they are not trivial, because they don't make people nod in acceptance. so it is possible that there aren't 100k people in the world already thinking the same.

or it were, still it would be ok for me, 100k is only 20ppm. R.Feynmann was said to have thought, after inventing something grand, that it is peculiar to know being the only one in the world possessing tht information.

so yesterday

pitkästä aikaa tuli samottua yliopiston kirjastoja, joskus tuli tehtyä sitä paljonki mutta nyt on ollut taukoa googlen keksimisen jälkeen.

on se niin eilistä, menee aikaa tuntikaupalla ja juuri kun luulee löytäneensä niin nide onkin lähetetty jonnekin maakuntaan loppusijoitukseen. puhumattakaan että arkistointisysteemi on tuskaa guugleen tottuneelle. vaan kyllähän sitä netin kahlaamisessa ja sirpaletiedon metsästämisessäkin aikaa menee.

peace of mind

"konecranes-ratkaisuun päätyessäsi saat jotain aivan muuta kuin pelkän nosturin; saat mielenrauhaa."

näin siis mainostettiin lehdessä isoja teollisuusnostureita. Ja näinhän se on, saatat (työasioissa tai henkilökohtaisissa) tarkastella speksejä ja potkia renkaita. Mutta mistä oikeastaan olet kiinnostunut, on mielenrauha ja vaivattomuus. Et halua ostettavan tuotteen aiheuttavan pääsärkyä heti seuraavana päivänä. Tiedostavatko tuotteiden myyjät, että he ovat monta kertaa myymässä raudan ja softan sijaan jotain näin aineetonta, mielikuvia, ja mielihyvää?

--
Add on a newspaper:
"Konecranes - a solution which gives you not just a crane: it gives you a peace of mind"

so this was a way to advertise big industrial cranes. And so it is, you might examine the specs when purchasing something (professionally or for personal use). But what you are actually interested in, is predictability and ease of use. You don't want the product to cause you harm the next day. Do the salespeople recognize that what they are actually selling is something abstract, ideas and pleasure, instead of hardware and software and specs?

weight factor in traffic

liikenteenohjauksessa - liikennevaloihin, etuajo-oikeuksiin liittyen - on tilanne, että kaikki eivät ole tasa-arvoisia. pelastusajoneuvoilla on etuajo-oikeuksia. kaupungin busseilla ainakin joskus oli etuajo-oikeus pysäkiltä lähdettäessä. monet myös luulevat että ovat etuajo-oikeutetttuja. mitäpä jos voisit rahalla oikeasti ostaa itsellesi lisää kaistaa eli etuajo-oikeutta. jos on kiire ja täpäkkää niin ei tarvi jonoissa seistä.
tai autoille laitettais painokertoimet kuljettamiensa henkilöiden mukaan. Ei, en tarkoittanut että poliitikoille annettais etuajo-oikeudet. vaan pääluvun mukaan. jos istut yksin autossa, niin ei paljo pongoja putoa. mutta jos busa on täyttä ihmisiä, joilla on kiire lentokoneelle, niin alkaa reitti aueta.

miten tämä toteutettaisiin? etuajo-oikeutettujen kaistat vrt. bussikaistat, liikennevaloetuudet, ..

push to call

jota en ole koskaan ymmärtänyt, miksi mobiilia pitäis käyttää radiopuhelimen tavoin.

mutta, mikä tulisi tarpeeseen, olisivat todelliset pikaviestit, joilla voisit lähettää napin painalluksella jonkin niistä muutamasta vakioviestistä, joita lähetät miltei joka päivä. "käynkö kaupassa?", "lähdin töistä?", "nähdäänkö baarissa?"